Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulukissa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulukissa. Näytä kaikki tekstit

perjantai 7. joulukuuta 2018

joulukissa 2018

Osallistuimme jälleen tänä vuonna Tassulinnan järjestämään Joulukissaan (viime vuoden postauksen voit lukea täältä). Meidän lähettämä paketti meni tänä vuonna hieman erikoisemman näköisille kavereille, nimittäin Päärynäeläimelle ja makkaraminioneille. Mutta entä se meille lähetetty paketti?

Tänään puhelimeeni tuli mystinen viesti meidän Joulukissa-pariltamme. Joulukissamme oli noutamassa omaa pakettiaan samasta paikasta, johon olin toivonut meidän paketin saapuvan ja näin saimmekin paketin ihan henkilökohtaisesti.

"Nuuh nuuh, täällä on kyllä jotain tosi hyvää!"
"Niinku, tosi tosi TOSI hyvää!"
Lahjakassi herätti paljon mielenkiintoa jo ennen kuin sisältöä edes oltiin kaivettu ulos.

"Siellä on varmaan jotain mullekin..." "Eikä, tää on jouluKISSA!!" "Jos nyt jotain edes..."
Myös talon karvaisin jäsen kiinnostui rapisevasta pussista. Vaikka kyseessä olikin kissa-aiheinen lahja, niin taisi sieltä koirallekin paljastua jotain, ainakin koirannameja (puhumattakaan parista vessapaperirullasta, jotka oli tosi kiva tuhota suoraan palvelijan matolle).

Ei meille sentään vain vessapaperihylsyjä lähetelty, vaan niiden sisälle oli pakattu lahjoja. Jokaisen rullan sisältä löytyi kissanminttulelu ja hiiri, yhteensä kolme kappaletta jokaista, jokaiselle siis oma!  Ja voi pojat niistä pidettiin PALJON! Kuvat puhukoot puolestaan:


Mitäköhän näihin leluihin oli oikein tujautettu, kun pisti kissapolojen päät ihan sekaisin? Torsti, joka ei muuten juuri innostu leluista, taisi olla nahkeista se, joka innoistuikin eniten.


Saatiin me kyllä muutakin kuin vain hurjia huumehia. Itse asiassa meidät suorastaan lellittiin ihan piloille. Paketista paljastui loppujen lopuksi niiden hiirien ja kissanminttujen lisäksi: kolme kimallepalloa (Hertan lemppareita), pakastekuivattua kanaa (kaikkien lempparia), kuivattuja kanapaloja (koiralle, mutta myös Sulevi tykkäsi) ja palvelijaakin oli muistettu, sillä paketissa oli myös pussillinen Vilukissa-teetä, kissasukat (täydellisen kokoiset palvelijan jäisille varpaille) ja vielä kissamagneetti.


Mutta keneltä tämä upea paketti sitten oli? Jotkut ehkä tunnistavatkin nuo upeat kansalliskissamme ylläolevista kuvista, nimittäin Naukulan Sulon, Namun ja Noomin!

Kiitos erittäin paljon Naukulan kerholle upeista lahjoista ja oikein hyvää joulunodotusta teille!

"Täh mitään en ollu tekemässä!"
Sulevi esitti ensin kylmänviileätä leluja kohtaan, mutta kun palvelija hetkeksi poistui huoneesta, oli yllättäen poika onnellisena hieromassa itseään yhteen kissanminttuleluun.

tiistai 5. joulukuuta 2017

joulukissa 2017

Osallistuin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Tassulinnan järjestämään Joulukissaan, joka on periaatteeltaan kuin "secret santa", mutta vain kissablogeille. Meidän lahja lähti Videonauhan aikaa-blogin Borikselle, josta voit lukea täältä.

Tänään kotimatkallani puhelin piippasi sen merkiksi, että lähikauppani pakettiautomaattiin oli saapunut paketti meidän salaiselta joulukissalta. Automaatista paljastui siniseen kääreeseen pakattu laatikko, mikä jo vähän vihjaili paketin lähettäjästä.

"Kuule, ei vois sun hömpötykset vähempää kiinnostaa, avaa keskenäs!"
Ensin paketti ei kiinnostanut kissoja ollenkaan...

"Eiku hei, tääl on lahjoja meille!" "Ai mulle myös?"
...mutta kun sisältö kaivettiin esille, niin jo kissa jos toinenkin ilmestyi apajille. Laatikko oli pakattu täyteen pieniä lahjoja.

Paketeista paljastui kissoille kuivattuja ankkasiivuja ja kahdenlaisia herkkutikkuja, kana-ankka ja vasikka-siipikarja. Lisäksi kissoja oli lahjottu kissanminttuhaisunäädällä ja paketillisella pikkuhiiriä. Palvelijaa oli muistettu suklaalla, kissan näköisellä rintaneulalla sekä serveteillä, joissa on jouluinen kissateema.

Pahoittelen rumia sormiani....!
Hertta innostui lahjoista heti ja lähtikin villiin painiin haisunäädän kanssa. Mutta kaikki se unohtui, kun kaivoin yhden herkkutikun esiin. Menetin melkein sormeni, kun Hertta iski siihen kiinni niin vauhdilla.

Sulevi ja Torsti taisivat vain ehtiä vähän nuuhkaista tikkuja, ennen kuin ne olivat jo kadonneet Hertan kitusiin.

Myös yksi pikkuhiiri otettiin heti käyttöön. Jopa herra "minähän en millään leluilla leiki" Sulevi innostui heittelemään sitä ympäriinsä. Erittäin onnistunut lahja siis kaikin puolin!

Mutta keneltä se meidän paketti sitten olikaan? Sininen paketti tuli tietenkin Sinisten kissojen tarinoita -blogin Ivanilta ja Anyalta! Kiitos paljon lahjasta ja oikein hyvää joulua teille!

Hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää blogin lukijoille!