lepää rauhassa Einari

9.5.2015 luokseni saapui vajaan vuoden ikäinen, ihmistä pelkäävä, sähisevä musta karvapallo. 12.6.2017 kissojen taivaaseen lähti vajaan kolmen vuoden ikäinen, silityksiä rakastava, lempeä musta karvapallo.

© Saana Pyyhtiä

Huomasin Einarin laihtuneen jo muutama kuukausi sitten, mutta vaa'an mukaan pudotus ei ollut merkittävä, ja päättelin Einarin vain näyttävän laihalta pudotettuaan talviturkkinsa. Einarin kunto kuitenkin romahti noin viikossa todella huonoksi, se laihtui entisestään ja oli apaattinen. Varasin ajan eläinlääkärille, mutta diagnoosi oli pahempi kuin edes tajusin pelätä.

Eläinlääkäri tunnusteli Einarin vatsaa ja totesi tuntevansa siellä valtavan kasvainmassan. Einari oli aivan kalpea ja eläinlääkäri ihmetteli miten se on edes kyennyt seisomaan tässä kunnossa. Tilanne oli Einarin kannalta todella huono. Eläinlääkäri sanoi, että voin halutessani tuoda Einarin kotiin ja miettiä mitä haluan tehdä. Totesin, ettei ole sitä kohtaan reilua, että se kärsisi enemmän vain oman itsekkyyteni takia. Einari siis nukutettiin ikiuneen.

© Rekku Rescue/Tuulia. Tällä kuvalla Einari valloitti sydämeni.

Einarin elämän alkutaipale ei ollut helppo. Siitä voit lukea Rekku Rescuen blogikirjoituksesta. Tiesin jo Einaria ottaessani, että riski sen menettämiseen nuorena on suuri. En kuitenkaan arvannut, että tämä tilanne tulisi vastaan näin pian. Olen kuitenkin onnellinen, että sain tarjota sille parhaan mahdollisen kodin.

Tämän postauksen kirjoittaminen ei ollut helppoa, mutta asioiden purkaminen auttaa. Einari asuu sydämessäni ikuisesti.


Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan.
Ja lohtu on mulle
että siellä on kaikki sulle.

ERY-SYD 11.6.2017

Tänään oli Ery-Sydin Vermon näyttelyn toinen päivä.

Heräsin aamulla vasta myöhään, sillä paikan päällä ei tarvinnut olla kuin vasta oman arvostelun arvioituun aikaan, joka meillä oli 11.25. Kymmenen aikaan kännykkää selaillessani kuitenkin huomasin, että Facebookissa oli varoitettu pitkästä jonosta Vermon parkkipaikalle, koska siellä oli tänään myös kirpputori. En halunnut joutua etsimään paikkaa autolle jostain kaukaa, joten pakkasin kissat autoon ja lähdin matkaan. Perillä Vermossa odottikin jo aivan täyteen ahdettu parkkipaikka, mutta onneksi näyttelyyn osallistuville oli varattu oma alue.

Jouduimmekin sitten odottamaan omaa vuoroa melko pitkään, sillä sen lisäksi, että olimme yli tunnin etuajassa, tuomari oli lähes puoli tuntia myöhässä arvosteluissaan. Tänään meillä oli tuomarina sekä Sulevilla että Torstilla suomalainen Carin Sahlberg. Molemmat pärjäsivät arvostelussa hyvin, mutta tuomari ei lainkaan kertonut, kutsuttaisiinko meidät tuomarin parhaaseen vai ei, joten jouduin jäämään kärkkymään tuomarin pöydän lähelle tuloksia. Onneksi sfinxit olivat viimeisinä, joten kauaa ei tarvinnut jännittää. Molemmat pojat oli kutsuttu tuomarin parhaaseen ja niiden lisäksi yksi cornish rex. Ehdin jo ajatella, että sillehän se nominointi menee, mutta tuomari lähettikin sen pois ja sanoi, että valinta tehdään Sulevin ja Torstin välillä! Lopulta Torsti vei voiton ja tuloksena oli siis EX1 CAPIB NOM (international premier-sertifikaatti ja tuomarin paras)! Sulevi oli EX1 CAP (premier-sertifikaatti) ja valmistui premieriksi!

Torsti paneelissa.

Olin jo aikaisemmin mielessäni hieman naureskellut, että Torstihan nominoitiin sen ensimmäisessä näyttelyssä viime lokakuussa juurikin Vermossa sunnuntaina, niin pitäisihan sitä nyt perinteitä noudattaa! Ja kas kummaa, niinhän se mokoma sen sieltä päräyttikin. Paneelissa meitä vastassa oli abessinialainenn ja toinen sfinx, ja ehdin jo miettiä, että taasko me hävitään abessinialaiselle, aivan kuten viimeksi. Voitto meni lopulta kuitenkin toiselle sfinxille, eikä meille tullut yhtään ääntä, mutta osasin arvata sen jo etukäteen. Olin jo ihan onnessani siitä, että Torsti ylipäätään oli tuomarin paras!

Vasemmalla Sulevin arvosteluseteli ja oikealla Torstin. Näistähän sai jopa selvää!

En kyllä voisi olla ylpeämpi näistä pojista! Ensi kuussa Sulevilla on vielä Hämeenlinnassa näyttely ja sitten lähdetäänkin ulkomailta hakemaan tarvittavia sertejä!

ERY-SYD 10.6.2017

Pitkä blogihiljaisuus taas takana, työt ja opiskelut ovat stressanneet sen verran, että blogi on taas jäänyt hieman taka-alalle.

Tänään oli ensimmäinen päivä Ery-Sydin järjestämästä drive-in näyttelystä Helsingissä Vermossa. Eläinlääkärintarkastus oli merkitty päättymään jo yhdeltätoista, vaikka meidän kehät olivatkin vasta puolenpäivän jälkeen, joten hankkimalleni näyttelyhäkille tuli sittenkin käyttöä.

Olin aivan ällistynyt, kun Sulevi käyttäytyi häkissä kuin mallikansalainen, eikä edes piitannut naapurin sähinöistä ja murinoista. Ehkä se oli tämä oma kangashäkki, joka toi turvaa tai ehkä Torstin seura. Vai onko se ehkä vain kasvanut "aikuiseksi"?

Jo häkin pystytettyäni tutkailin luetteloa etukäteen ja hieman petyin huomatessani, että Sulevilla on sertikilpailu, eli sen kanssa samassa luokassa oli myös toinen samaan väriin kuuluva sfinx kisaamassa. Monilla muilla roduilla tämä on ihan normaalia, mutta sfinxejä on harvoin kovinkaan montaa samaan aikaan näyttelyssä ja yleensä Sulevin väriryhmästä ei ole ketään. Heitin mielessäni hyvästit sertille.

Torstin vuoro oli ensin. Torstilla tuomarina oli ranskalainen Yan Roca Folch. Hän piti kovasti Torstista ja kehui luonnetta kovasti. Tuomari ei selkeästi ilmaissut saimmeko kutsua tuomarin parhaan valintaan, joten epätoivoisena yritin kuunnella, että huudellaanko meidän numeroa kehään vai ei. Kyllähän se meidän numero sieltä löytyi. Kehässä oli Torstin lisäksi neljä muuta kissaa, ja voiton veikin itämainen lyhytkarva. Torstin tuloksena oli EX1 CAPIB (international premier-sertifikaatti).

Torstin tuomarin parasta odotellessa oli Sulevin vuoro. Tuomarina sillä oli suomalainen Pia Nyman. Olin henkisesti varautunut kaikenlaisiin ärinöihin ja murinoihin pöydälle joutuessa, mutta ei mitään! Sulevi esitti itsensä todella upeasti, teki tuttavuutta tuomariin ja tutkaili ympäristöä rauhallisesti. Tuomari myös kehui monia Sulevin ominaisuuksia ja ehdin jo hieman innostua, että saataisiinko me sittenkin se viimeinen serti kastraattiluokasta, mutta lopulta voitto meni kuitenkin toiselle sfinxille. Sulevin tulos oli siis EX2. Olin kuitenkin niin tyytyväinen Sulevin käytökseen, ettei häviö tuntunut pahalta.

Vasemmalla Sulevin arvostelu, oikealla Torstin. Kukapa näitä hieroglyfejä osaisi tulkita...?

Huomenna on sitten seuraavan näyttelyn vuoro. Sulevillakaan ei ole huomenna kilpailua sertistä, joten toivotaan, että tällä kertaa me se saadaan ja että poika valmistuisi premieriksi.

Kaverini oli myös seuranani (kuormajuhtanani) ja räpsi kissoista kuvia arvostelussa. Teen niistä mahdollisesti oman postauksen joskus myöhemmin.